Rakas Venäjänmaa ja Mordva. Kymmenen vuosisadan ystävyyssiteet suomalais-ugrilaisen kansan kanssa

 Moskovassa on avoinna mordvalaiskansan ja Venäjän valtion kansojen yhdentymisen 1000-vuotispäivälle omistettu näyttely Rakas Venäjänmaa ja Mordva. Vaikka pyöreä vuosipäivä on vasta ensi vuonna Venäjän arkistojen näyttelysalissa  voi jo tänään nähdä keskiajoilta periytyneita ainutkertaisia asiapapereita, kotitalousesineitä sekä mordvalaisten koriste- ja sovelletun taiteen tuotteita.

Jo kaukaisina entisaikoina koillisseuduille  siirtyneet  slaavilaiset heimot  ovat olleet suomalais-ugrilaisten peruskansojen, myös mordvalaisten,  naapureina. Mordvalaiset olivat tunnetut jo 400-500-luvuilla Volgan yläjuoksun varrella asuvana heimona.  Heitä on mainittu monissa aikakirjoissa,  kaikkein vanhimmissakin. Ensimmäisiä slaavilaisia siirtolaisia ilmaantui mordvalaisten asuma-alueilla  900-luvulla.

Mordvalaiset ovat kantaneet oman panoksensa valtiollisuuden syntymiseen ja kehittymiseen Venäjällä, kertoo näyttelyn kuraattori Svetlana Dolgova.  

-Vaalimme moskovalaisten suuriruhtinaiden Iivana Ш ja Vasili Ш asiakirjoja, joiden mukaan he testamenttasivat lapsilleen osan mordvalaisille kuuluneista maista. Toisin sanoen ne kuuluivat jo silloin Venäjän ruhtinaskunnille. Kauppiassäädystä ja  käsityöläisistä vauras alue yhtyi lopullisesti suureen valtioon vasta Iivana Julman kaudella. Jo 1500-luvulla Kansa alkoi tunnustaa vapaaehtoisesti jo 1500-luvulla ortodoksista uskontoa. Näyttelyn eräänä keskusosastona on mordvalaiskaupunkien Saranskin, Insarin, Krasnoslobodskin ja eräiden  toisten historiikki. Olemme löytäneet niiden  asemakaavoja, harvinaisia ja ikivanhoja paikkakuntien kuvauksia, vaakunoita ja karttoja. Mordvalaiset historiantutkijat ovat puolestaan täydentäneet näyttelyä tuomillaan kyseisten paikkakuntien kuvilla.

1900-luvulla mordvalaiskansa tuli tunnetuksi kaikkialla maailmassa. Nimenomaan silloin alettiin puhua  Lontoossa, Pariisissa ja Milanossa Mordvasta lähtöisin olevasta kuvanveistäjästä, taitavasta  puunkaivertajasta ja taiteilijasta Stepan Erzästa. Hänen veistämänsä patsaat harvinaisia puulajeista ovat lumonneet  taiteen arvostajia. Tosin tänä päivänäkin Mordvassa on kuuluisia  kansalaisia kulttuurin alalla, papiston, avaruuslentäjien ja urheilijoiden joukossa. Viimeisista on mainittava nelinkertainen olympiamestari, voimistelija Aleksei Nemov, kaksinkertainen olympiamestari Svetlana Horkina, jääkiekkoilija Aleksandr Ovetshkin ja eräät toiset.

Emme ole unohtaneet omia lähtökohtiamme,  emmekä ole  luopuneet ystävyydestä toisten suomalais-ugrilaisten kansojen tämän päivän edustajien kanssa, sanoo

osastonjohtaja  Galina Mordvan Tasavallan arkistosta.

-Mordvan pääkaupungissa Saranskissa on Suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurikeskus.  Mordvalaisten edustajia käy säännöllisesti Suomessa ja Unkarissa. Suomen Tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Unkarin entisen pääministerin Ferenc Gyurcsanyn osanotolla Saranskissa oli vuonna 2007 loistava juhla - ensimmäinen yhteinen kansallisten kulttuurifestivaali. Näyttelyssä on valokuvia siitä.

Galina Grigorjevan kertoman mukaan koskaan ennen nähtävänä ei ole ollut niin monenlaista kuvamateriaalia, arkistotietoja ja mordvalaisten esittelyjä kuin tässä näyttelyssä. Näyttely on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Vieraat ovat tervetulleita. Opastaminen on maksutonta.